keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Q10 tuli aikoinaan Suomeen reseptilääkkeenä - ”sydämen heikkouteen”


Ubikinoli on tehokas elimistön rappeutumista vastaan

Ubikinoni Q10 on vahva antioksidantti, jonka tuotanto maksassa on korkeimmillaan 20-vuotiaana. Yli nelikymppiselle on hyötyä ravintolisästä, joista tehokkain on Q10:n muoto ubikinolina. Ubikinoni muuntuu elimistössä ennen imeytymistään ubikinolista, mikä on sen aktiivinen muoto. Se hidastaa tehokkaasti ikääntymisen oireita.

Ubikinoli laskee kaikkien ikääntymisen aiheuttamien rappeutumissairauksien riskiä ja parantaa ikäihmisten elämänlaatua.
 
Ikääntyessä elimistömme Q10:n tuotanto heikkenee

Ubikinoni (koentsyymi Q10, CoQ10) on rasvaliukoinen, vitamiinin tapainen yhdiste, joka on läsnä kaikissa solukalvoissa ja suojaa niitä hapettumiselta. Se myös kierrättää E-vitamiinia ja estää verisuonien kalkkeutumista.

Ubikinoli on sen hapelle herkistetty, nopeasti vaikuttava muoto.   Se on voimakas antioksidantti ja se laskee hapetusstressiä ja elimistön matala-asteista tulehdusta, joiden arvioidaan olevan päätekijät rappeumasairauksien synnyssä. Yleensä ubikinonin vajausta ei helposti tunnista, koska lihasten ja sydämen heikkeneminen tapahtuu hitaasti.

Käytännössä kaikki yli 40-vuotiaat hyötyvät Q10-lisäyksestä ja huomaavat sen vaikutuksen.
Elimistö tuottaa Q10:ä maksassa, ja sen tuotanto on korkeimmillaan 20-vuotiaalla. Tuotanto vähenee iän myötä ja voi olla alle puolet tästä 60-vuotiaalla.

Statiinit ja lihaskivut – Q10-vajaus

Elimistön Q10:n omaan tuotantoon vaikuttavat iän myötä muutkin tekijät, kuten tietyt lääkitykset, voimakas urheilu, geneettiset häiriöt, korkea verensokeri ja varsinkin ikääntyminen.

Statiinit vähentävät Q10-tuotantoa voimakkaasti, koska niillä on yhteinen tuotantopolku maksassa. Kolesteroli laskee 30 prosenttia ja Q10 voi laskea jopa 40 prosenttia, jolloin lihaksille ei enää riitä energiaa, ja syntyy voimakkaita lihaskipuja. Ubikinoli on tarpeellista myös nuoremmille, jos elintavat ovat kuluttavia ja stressaavia tai jos harrastetaan voimakasta urheilua.

Ruoka-aineilla ei pysty korvaamaan

Ubikinonia on pieniä määriä monissa elintarvikkeissa ja erityisesti sisäelimissä (sydän, maksa ja munuaiset), lihassa, soijaöljyssä, sardiineissa, makrillissa ja maapähkinöissä.
Syömämme ruoka sisältää Q10:ä, mutta ikääntymisestä johtuvaa maksan tuotannon vähenemistä ei voi kompensoida Q10-pitoisilla ruoka-aineilla, koska emme mitenkään pysty syömään niitä tarpeeksi.
Jotta saisimme joka päivä noin 100 mg imeytyvää ubikinolia eli pelkistynyttä ubikinonia, meidän pitäisi päivittäin syödä yli 14 kg sardiineja tai 1,5 kg maapähkinöitä tai 20 pihviä tai 34 kananrintaa tai 50 kulhollista pinaattia tai 60 avokadoa tai 100 rkl rypsiöljyä tai 133 rkl oliiviöljyä. Suomessa voisi leikillisesti sanoa, että jos päivittäin syö paljon poron sydämiä, saattaa saada lähes tarpeeksi Q10:ä, koska sitä on eniten sydämessä ja varsinkin villin eläimen sydämessä...

Onko olemassa jokin minimimäärä, mikä ubikinolia tarvitaan?

Ubikinolin tarve on yksilöllinen ja riippuu terveydentilasta ja mahdollisista sairauksista ja
yleensä ylläpitoannos aikuisella on 50-100 mg päivässä ja vakavien sairauksien yhteydessä (sydänsairaudet, Alzheimer/Parkinson, CFS, vaikeat tulehdustilat) annos voi olla 200-300mg

Suomessa tarjolla olevat ubikinolikapselin vahvuudet ovat 30mg, 50mg ja 100mg.

Seleeniä tarvitaan kaveriksi ubikinonille

Pitkään on tiedetty, että ubikinoni eli Q10 tehostaa sydänlihaksen energia-aineenvaihduntaa. Kun myös tiedetään, että seleeni voimistaa Q10:n vaikutusta, ruotsalaiset tutkijat päättivät yhdistää nämä kaksi ainetta laajaan kaksoissokkotukimukseen. Tällä haluttiin selvittää, voidaanko päivittäisellä ubikinonin ja seleenin käytöllä vähentää sydän- ja verisuoniperäisiä kuolemia ja näin pidentää ikää.

Tulosten mukaan seleeni ja koentsyymi Q10 olivat vaarattomia ja suojasivat sydäntä sekä estivät sydämen vajaatoimintaa. Tuloksena oli merkitsevä 54-prosenttinen sydän- ja verenkiertosairauskuolemien väheneminen ja parantunut sydämen toiminta ultraäänitutkimuksella mitattuna. Myös sydämeen kohdistuva stressi väheni merkitsevästi mitattuna BNP-hormonin pitoisuutena.

Seleenin ja ubikinonin yhdistelmä tarjoaa siis merkittävän keinon vähentää sydänkuoleman riskiä ikääntyneillä ihmisillä.

Ubikinonisynteesiä eli ubikinonin muuntumista ubikinoliksi tehostaa yksi elimistömme 25 selenoentsyymistä, joten tarvitsemme seleeniä ravintolisänä ylläpitämään tätä synteesiä.
Saamme Suomessa muutenkin liian vähän seleeniä ravinnostamme, joten seleeniä kannattaa syödä ravintolisänä. Ubikinoli kuitenkin imeytyy suoraan, ilman muuntumissynteesiä, mutta tässä tapauksessa seleeni kierrättää ubikinolia ja siksi myös näiden yhdistelmä on hyödyllinen.

Seleeni on mineraali, jota ei saa tulla ravintoon liikaa eikä liian vähän. Parapähkinöissä seleeniä on paljon, ja siksi jatkuvasti saa syödä vain muutaman parapähkinän päivässä. Joka tapauksessa sekä ubikinonin että ubikinolin kanssa kannattaa yhdistää ravintolisänä seleeni, 100-200 mikrogrammaa (mcg) päivässä.  

Ubikinolin liikasaannin riskiä ei ole

Jos ottaa ubikinolia itsenäisesti, onko riski, että sitä saa liikaa? Q10:n turvallisuutta on tutkittu. Se ei aiheuta riskiä suurinakaan annoksina. Tutkimuksissa käytetyt suurimmat pitkäaikaiset annokset ovat olleet ubikinonilla 1500 mg ja ubikinolilla 300 mg. Jotkut ovat herkkiä jo kohtuullisille annoksille ja sen huomaa yleensä unettomuutena ja kehon levottomuutena, koska Q10 tuo huomattavasti lisää energiaa elimistöön, mikä on tietenkin hyvä käyttää lihasten käyttövoimana ulkoilemalla ja liikkumalla. Käytön voi aloittaa joko isommalla annoksella laskien sopivalta tuntuvaan tasoon tai lisäämällä annosta asteittain, kunnes se tuntuu sopivalta
  
Testin saa satasella

Julkisessa terveydenhoidossa Q10-määrityksiä ei tehdä rutiinisti, koska lääkärit tuntevat sen mekanismin ja merkityksen huonosti. Jos hoitava lääkäri tuntee Q10:n, pitoisuudet yleensä määritetään samalla, kun mitataan muutkin hivenaine- ja vitamiinipitoisuudet tai jos selvitetään uupumusta tai sydämen toimintaa. Q10-mittauksen saa ilman lääkärin lähetettä omalla kustannuksella. Se maksaa esimerkiksi Cityterveyden laboratoriossa noin 95 euroa.

Ubikinonin vaikutus havaittiin jo 1958

Ubikinonin eli Q10-molekyylin havaitsi professori D.E.Green Wisconsinin yliopistosta vuonna 1957 selvittäessään mitokondrioiden toimintamekanismeja. Mitokondriot ovat elimistön pieniä "voimalaitoksia" ja niitä on kaikissa soluissamme, eniten lihassoluissa ja varsinkin sydänlihaksessa. Q10 on siis ehdottoman välttämätön elimistömme lihasten energia-aineenvaihdunnalle.

Amerikkalainen professori Karl Folkers eristi Q10:n ihmisen sydämestä vuonna 1958 ja selvitti sen rakenteen. Folkers ymmärsi heti Q10:n kliinisen merkityksen ihmisen terveydelle.
Samaan aikaan japanilainen kardiologian professori Yuichi Yamamura kehitti ensimmäisen kliinisen kokeen Q10:n vaikutuksen tutkimiseksi sydänsairailla ihmisillä. Q10 otettiin käyttöön Japanissa1970-luvun alussa ja sillä hoidettiin sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita.

Q10:n valmistusmenetelmät

Ensimmäisten Q10-valmisteiden raaka-aine 1970-luvulla saatiin eristämällä Q10 kalan maksasta, ja sitä valmistettiin USA:ssa. Samaan aikaan kehitettiin muita valmistus- mahdollisuuksia. Q10:ä voidaan valmistaa tupakkateollisuuden jätteistä sekä sokerista ja tärkkelyksestä bakteerien avulla. Japanilainen Kaneka kehitti menetelmän valmistaa Q10:ä hiivasta fermentoimalla. Sen markkinointi aloitettiin vuonna 1977. Kanekan menetelmällä hiivasta fermentoimalla valmistettu muoto vastaa parhaiten elimistön omaa Q10-tuotantoa. Muilla menetelmillä valmistetut versiot sisältävät elimistölle vieraita CIS-isomeerejä.

Fermentoimalla valmistettu Q10 imeytyy parhaiten elimistöön, sen hyötysyhde on ehdottomasti parhain. Q10:n vaikutus energian tuotantoon soluissa tunnustettiin ja englantilainen tohtori Peter Mitchell sai Nobelin palkinnon tästä vuonna 1978.
Q10 tuli markkinoille USA:ssa ja Euroopassa ravintolisänä vuonna 1990. Suomessa Q10 oli reseptilääke vielä 1990-luvulla ja indikaationa oli lääke "sydämen heikkouteen"

Ubikinoli on herkkä hapettumiselle

Ubikinoli on ubikinonin pelkistynyt muoto ja äärettömän herkkä hapettumiselle. Suurin ongelma oli kehittää valmistusmenetelmä, mikä sallii ubikinolin kapseloinnin ja sen pysymisen vahingoittumattomana riittävän kauan, jotta siitä voidaan tehdä kuluttajille käyttökelpoinen ja tehokas valmiste.

Ubikinoli on aina pakattu erityisiin pehmytgelatiinikapseleihin, jotka takaavat riittävän pitkäaikaisen säilyvyyden ja tehon. Kaneka on patentoinut ubikinolin valmistusprosessin ja myy ubikinolia valikoiduille ravintolisien valmistajille, jotka useimmiten ovat lääketehtaita.




Stressi käy sydämelle – pelasta sydämesi !


Mihin stressiä tarvitaan ?

Stressi kuuluu ihmiselämään ja on välttämätön tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta liiallisena se on haitallista. Stressi on parhaimmillaan myönteistä ja jo kohtuullinen väliaikainen stressi lisää tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Liiallisena stressi johtaa uupumukseen ja siksi olisi hyvä tunnistaa, miten positiivinen stressi muuttuu negatiiviseksi.

Stressin laatu vaihtelee ja on olemassa sekä hyvää että huonoa stressiä. Ero näiden välillä oli se, että positiivisesti stressaantunut ihminen tuntee saavansa tehdyksi asioita, kun taas negatiivisesti stressaantuneet kokivat, etteivät saa mitään aikaiseksi tai tehtäviä oli liikaa. Jos positiivisesti stressaantunut ihminen uppoutuu vain työhönsä ja unohtaa levon, muut asiat saattavat menettää merkityksensä.  Elämä ilman stressiä ei ole antoisaa, koska aivot tarvitsevat virikkeitä ja haasteita ja koska mielekkään tekemisen puute heikentää ajattelua.

Stressi ja sydän

Stressiin liittyvä masennus ja ahdistus altistavat eri sydän- ja verisuonitaudeille Miehen sydän reagoi  erityisesti työstressiin ja  naista raastavat ihmissuhteet. Kova henkinen paine saa sydämen pettämään ja tutkimukset osoittavat, että psyyke käynnistää tapahtumaketjuja, jotka ilmenevät ruumillisina oireina ja sairauksina.

Kaksi pahinta terveyttä vaarantavaa tekijää – hapettuminen ja tulehdus

Hapetusstressi

Elimistössä kehittyy hapetusstressi, kun kehoa suojaava antioksidanttipuolustus murtuu. Vapaita radikaaleja syntyy runsaasti kaikissa kroonisissa sairaustiloissa ja hapetusstressi pääsee valloilleen, kun radikaalien tuotanto ylittää tietyn tason ja sillä hetkellä elimistön käytettävissä olevat antioksidantit eivät kykene palauttamaan tasapainotilaa. Iän myötä elimistön antioksidanttien määrä myös vähenee ja keho on alttiimpi hapetusstressille.
 
Tulehdusstressi

Stressi lisää tulehdusta ja stressin yhteydessä tiettyjen tulehdustekijöiden määrä lisääntyy. Tulehdusta lisäävät myös huono ruokavalio, liian vähäinen tai liiallinen liikunta, unen puute, ylilihavuus tai sairaus. Tupakointi, vähäinen liikunta ja väärän tyyppinen ruoka  eivät sovi sydämelle. Veren kolesteroliarvot nousevat, suonet ahtautuvat ja sisäenlinrasva lisääntyy.

Miten korjata tilannetta ?

Elämäntapa- ja ruokavaliomuutokset

Laihduttaminen ja siihen liittyvä painonhallinta on syytä aloittaa, jotta  keskivartalo saadaan kapeammaksi. Ruokavaliosta on vähennettävä hiilihydraatteja, siihen on lisättävä kasviksia sekä vihanneksia, joiden kokonaissaannin tavoitteena vähintään on 800g päivässä. Ruokavalioon ei kuulu kovetettuja rasvoja ja transrasvoja. Liikuntaa on lisättävä merkittävästi ja suositeltavaa on  harjoittaa vähintään 30 minuuttia päivässä hyötyliikuntaa. Lisäksi on pyrittävä hyvään stressin hallintaan ja riittävän pitkään ja syvään yöuneen. Tupakointi on ehdottomasti lopetettava.


Sydämen hapetusstressiä ja elimistön tulehdusta vähentävät ravintolisät

Pycnogenol® on  voimakas antioksidantti, mikä  vähentää elimistön hapettumista. Se hillitsee tehokkaasti tulehdusta vähentämällä tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa ja laskemalla voimakkaasti COX- ja CRP-arvoja.

Omega-3:sta (kalaöljystä) syntyy kudoksissa välittäjäaineiden esiasteita, mitkä ovat elimistössä vahvoja tulehdusta ehkäiseviä yhdisteitä. Krooniset taudit ovat tulehdustiloja ja kalaöljy parantaa niiden ennustetta sammuttamalla tulehdusta.                                                                                 

D-vitamiini vaimentaa reniini-angiotensiinijärjestelmää ja laskee verisuonia supistavien tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa sekä CRP-tasoa. D-vitamiinin puute lisää tulehdusta elimistössä.

Magnesium alentaa CRP:tä ja vähentää tulehdusta ja näin parantaa sydämen toimintavajauksesta kärsivän ennustetta.

Ubikinoni Q10 ja sen pelkistynut muoto ubikinoli on elimistön itse tuottama rasvaliukoinen antioksidantti, mitä tarvitaan lihassolujen energia-aineenvaihdunnassa. Voimakkaana antioksidanttina ubikinoni laskee tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa elimistössä. 

Seleeni on voimakas antioksidantti, mikä torjuu hapetusstressiä ja suojaa vapaaradikaalien aiheuttamalta vahingolta ja tukee kehon immuunipuolustusjärjestelmää.

Pycnogenolin ja ubikinonin synergia

Nämä kaksi luontaista ainetta toimivat saumattomasti yhteistyössä ja tehostavat sydämen toimintaa. Ubikinoni lisää sydänlihaksen energiaa ja pidentää verisuonia rentouttavan typpioksidin aktiivisuutta, Pycnogenol® vahvistaa sydämen seinämiä ja rentouttaa valtimoita tehostamalla kehon omaa typpioksidin tuotantoa. Tulokset osoittavat yhdistelmän laskevan verenpainetta, lisäävän sydämen pumppaustehoa sekä laskevan hengitystiheyttä ja pulssia. Tutkimuksessa mitattiin juoksumaton avulla myös kävelymatkan mahdollinen pidentyminen sekä Pycnogenol-ryhmässä että lumelääkeryhmässä. Pycnogenolin ja ubikinonin yhdistelmän osoitettiin lisäävän kävelymatkaa moninkertaiseksi. Tämä voi todella laajentaa sydämen vajaatoiminnasta kärsivien henkilöiden elinpiiriä ja lisääntynyt sydämen pumppausvoima parantaa merkittävästi heidän elämänlaatuaan.

Sydänstressi voidaan välttää

Sydämen ja elimistön stressi on poistettavissa, mutta se vaatii sen havaitsemista ja siihen puuttumista selkeillä ja voimakkailla toimenpiteillä. Elämäntapa- ja ruokavaliomuutokset sekä hapetusstressiä ja tulehdusta vähentävät ravintolisät auttavat torjumaan rappeuttavien sydän- ja muiden sairauksien kehittymistä.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Typpioksidin merkitys miehen ja naisen seksuaalisuudelle



Elimistössä syntyvä typpioksidi laajentaa verisuonia ja edistää verenvirtauksen lisääntymistä, mikä on edellytyksenä onnistuneelle seksuaalinautinnolle. Aminohappo, L-arginiini, on välttämätön lähtöaine typpioksidin muodostumiselle.  Nämä ovat hyvin tärkeitä tekijöitä sekä miehen että naisen seksuaalitoiminnoille.

Typpioksidi on keskeinen välittäjäaine miehillä erektion muodostumisessa ja sen ylläpidossa.  Erektiohäiriölääkkeiden vaikutus nimenomaan perustuu typpioksidin pitoisuuden lisäämiseen paisuvaiskudoksessa, jolloin lisääntynyt verenvirtaus parantaa erektion voimakkuutta ja kestoa. 

Naisilla typpioksidi osallistuu aivojen hypotalamuksessa seksuaalisen halun lisäämiseen ja herkistää naista seksuaalisille ärsykkeille sekä säätelee sukupuolielinten verenkiertoa.

Typpioksidin merkitys miehen erektiolle

Ikääntymisen myötä verisuonien toiminta heikkenee ja erektiokyky huononee, mikä johtuu vähentyneestä typpioksidin tuotannosta elimistössä. Typpioksidi  rentouttaa verisuonia ja pitää verisuonet avoinna. Ikä, sairaudet ja etenkin stressi vähentävät elimistön omaa typpioksidin tuotantoa,  mikä usein ensimmäiseksi havaitaan heikentyneenä erektiona.

Luonnonmukainen tapa lisätä typpioksidin tuotantoa

Patentoitu yhdistelmä Pycnogenolia ja L-arginiinia auttaa elimistöä tankkaamaan typpioksidia ja näin palauttamaan elimistön kyvyn muodostaa normaali erektio. Elimistö vapauttaa typpioksidia L-argiiniinista ja Pycnogenol® puolestaan tehostaa merkittävästi  typpioksidin tuotantoa ohjaavan entsyymin vaikutusta.  Prelox®  on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön ylläpitämään elimistön riittävä typpioksidin taso ja se on turvallinen myös pitkäaikaisessa käytössä.

Kliiniset tutkimukset USA:ssa ja Euroopassa ovat osoittaneet, että Preloxin säännöllinen käyttö parantaa erektiota sekä palauttaa mieskunnon ja elinvoiman.  73% käyttäjistä ilmoitti erektion saavuttamisen helpottuneen,  70.3% ilmoitti erektioiden keston pidentyneen ja 65%  ilmoitti aamuerektioiden lisääntyneen.

Prelox® ei pelkästään paranna heikentynyttä erektiota, vaan edelleen voimistaa jo hyvin toimivaa kykyä seksiin. Käyttäjäkokemukset ovat osoittaneet, että myös nuoret miehet voivat tehostaa aktiivista seksielämäänsä Preloxin avulla ja näin parantaa suoritustaan ja lisätä omaa ja kumppaninsa nautintoa.                              

Naisille, jotka haluavat enemmän

On tieteellisesti  osoitettu  ravintolisällä olevan suotuisia vaikutuksia lisäämään naisten seksuaalista nautintoa. Lady Prelox®:lla on tehty kolme lumelääkekontrolloitua tutkimusta  eri ikäkausia edustavilla tutkimusryhmillä. Näitä ikäkausia ovat ensiksi hedelmällinen ikä, toiseksi aika jolloin ensimmäiset vaihdevuosioireet ilmenevät n. 40-50 vuoden iässä sekä aika kuukautiskierron loppumisen jälkeen n. 50 vuoden iässä.  Tulosten arviointiin  käytettiin “Female Sexual Function Index“ (FSFI) –menetelmää, jolla mitattiin 19 eri muuttujaa liittyen naisen seksuaaliseen toimintaan. Tutkimusaika oli kaikissa ryhmissä 8 viikkoa ja tutkimusryhmissä oli yhteensä 260 naista eri ikäryhmistä.  

Lady Prelox® sisältää neljää vaikuttavaa ainetta:  Pycnogenol® - ranskalaisen rannikkomännyn kuoriuute,  Rosvita® - ruusunmarjauute, L-arginiini ja L-sitrulliini. Tämä yhdistelmä toimii synergiassa parantaen naisen seksuaalista halukkuutta ja toimintaa. Pycnogenol® on voimakas antioksidantti, mikä merkittävästi tehostaa elimistön verenkiertoa.  L-arginiini ja sen esiaste L-sitrulliini ovat aminohappoja, joista muodostuu elimistössä typpioksidia. Pycnogenol®   yhdessä näiden kanssa  lisää merkittävästi typpioksidin tuotantoa ja verisuonien toimintakykyä ja näin parantaa emättimen limakalvon kosteutta. 

Rosvita® –ruusunmarjauute on voimakas antioksidantti ja sisältää runsaasti C-vitamiinia.  Se sisältää myös erilaisia tokoferoli- ja karotenoidityyppejä sekä rasvahappoja, jotka ovat hyödyllisiä hermosolujen toiminnalle ja suojaavat niitä hapetusstressiltä,  minkä tiedetään heikentävän naisen seksuaalista toimintaa ja hedelmällisyyttä.

Parhaimmat tulokset saavutettiin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla ja tulokset olivat erinomaiset myös niillä naisilla, jotka elivät vaihdevuosivaihetta ja sen jälkeistä aikaa. Tutkimusten mukaan Lady Prelox®  paransi merkittävästi naisten seksuaalista toimintaa, halukkuutta, orgasmikykyä sekä emättimen liukastumista kaikissa tutkituissa ikäryhmissä.

Lady Prelox® tehostaa naisten seksuaalista toimintaa merkittävästi ja antaa uuden mahdollisuuden tyydyttävään ja nautinnolliseen seksiin.

maanantai 1. helmikuuta 2016

Kroonisen borrelioosin täydentävä hoito – ravintolisien merkitys



Lymen tautia aiheuttava borreliabakteeri (Borrelia burgdorferi) tunnistettiin vuonna 1981
aiheuttaa monimuotoisen taudinkuvan, mihin saattaa liittyä ensi-infektion lisäksi liitännäisinfektioita kuten nivel- ja hermotulehduksia, vartalon ja raajojen kiputiloja, silmäoireita ja pitkittyneitä iho-oireita. Borrelioositapaukset ovat kasvaneet  räjähdysmäisesti viime vuosina

Borrelioosia kantaa n. 20 % punkeista, mutta miksi  joku sairastuu ja toinen ei ? Osalla ihmisistä luonnollinen immuuniteetti toimii  tehokkaasti ja infektio pysähtyy pistoskohtaan. Puolustuskyvyn säätelyyn liittyvät myös hormonit,  ravintotekijät ja puolustuskykyä kuormittavat  altistukset, sairaudet ja toksiinit. Borreliabakteeria voivat levittää punkkien lisäksi  myös muut hyönteiset ja linnut ja arvellaan, että se voi tarttua myös verensiirrossa, sikiöön istukan kautta,  rintamaidon välityksellä tai sukupuoliyhteydessä. Borrelia pystyy liikkumaan elimistössä ja tunkeutumaan mihin tahansa soluun mm. veressä, sydämessä,  aivoissa, nivelissä ja keskushermostossa.

Diagnoosin ongelmat

Primaarivaihe jää tunnistamatta – punkin puremaa ei havaita ja  vain osalle tulee ensioireita, joita ovat paikallinen leviävä ihon punoitus ja akuutin infektion oireet – pisin tunnettu latenssi on 8 vuotta.  Nykyiset vasta-ainetestit ovat positiivisia n. 50%lla testatuista ja myöhäisvaiheen oireet ovat liian monimuotoisia, jotta ne voitaisiin diagnosoida kohtuuajassa.  Myöhäisvaiheen diagnostiikasta ei ole yksimielisyyttä ja oireisia hoidetaan muina sairauksina tai vain oireita hoidetaan. Potilailla on myös usein sekoittavia liitännäissairauksia ja oheisinfektioita.

Borrelioosin hoito, kaksi koulukuntaa ja kaksi käsitystä:

IDSA (Infectious Disease Society of America)
-          Borrelioosi tarttuu vain punkin pureman kautta
-          punkin on pitänyt olla kiinnittyneenä ihoon vähintään 36 tuntia
-          potilaalle tulee Erythema migrans -ihottumaa sekä lihas- ja nivelkipuja
-          Borrelioosi diagnosoidaan sairaushistorian ja verikokeiden avulla
-          kyseessä ei ole borrelioosi, jos vasta-ainetestit ovat negatiiviset
-          suurin osa borrelioosia sairastavista paranee muutaman viikon antibioottihoidon jälkeen
-          merkittävää hyötyä pitkistä antibioottikuureista ei ole
-          mikäli oireet ovat jatkuneet antibioottihoidon jälkeenkin yli kuusi kuukautta, kyseessä on vain post-Lyme syndrooma
-          potilailla ei ole enää aktiivista tulehdusta

ILADS (International Lyme and Associated Diseases Society)
       -      Borrelioosi tarttuu punkin puremasta, mutta myös muilla tavoilla
-          vaikea diagnosoida, sillä monet eivät ole havainneet punkkia tai sen aiheuttamaa ihomuutosta tai ihomuutosta ei ole syntynyt
-          Erythema migrans -ihottuma ei saa olla ainoa tapa diagnosoida borrelioosia, eikä sen puuttuminen saa olla esteenä antibioottihoidon aloittamiselle
-          Borreliabakteeri on geneettisesti monipuolinen bakteeri, se pystyy piiloutumaan immuunijärjestelmältä monella eri tavalla
-          se pystyy tunkeutumaan rakenteensa avulla useisiin kohtiin elimistössä ja olemaan piilossa ja lepotilassa
-          laboratoriotestit ovat epäluotettavia, niiden herkkyys on vain noin  50-60% 
-          pitkät antibioottihoidot ovat välttämättömiä
-          Borreliabakteeri kykenee selviytymään elimistössä antibiooteista huolimatta
-          näyttöä löytyy pitkien antibioottihoitojen hyödyistä
-          tutkimus vielä kehitysvaiheessa, hoitokysymyksiin ei yksiselitteisiä vastauksia
-          tarkkoja hoitosuosituksia ei voida antaa, ne rakennetaan potilaskohtaisesti
-          Borrelioosin yhteydessä esiintyy usein oheisinfektioita, jotka vaikeuttavat hoitoa

Borrelioosin tehokkaan hoidon ongelmat

1.       epäluotettavat testausmenetelmät ja -tulokset
2.       vaihtelevat oireet, niiden vuorottelu ja vakavuuden tasot
3.       epätyypillinen infektiosairaus
4.       tartunnan ja puhkeamisen välinen vaihteleva ja pitkä aikaero
5.       Borreliabakteerin kyky piiloutua elimistöön pitkäksi aikaa, jopa vuosiksi
6.       puutteellinen tiedottaminen sairaudesta
7.       Borrelian kyky matkia yli 50 eri sairautta

Borreliabakteerin käyttäytyminen elimistössä

Borrelia tunkeutuu solun sisään sekä kiinnittyy soluihin ja soluvälitilan rakenteisiin tehokkaasti ja muodostaa biofilmirakenteita, joissa se voi lisääntyä ja suojautua elimistön puolustusjärjestelmiltä. Se muuttaa pintarakenteitaan harhauttaen elimistön immuunipuolustusta. Punkin syljen proteiinit viivyttävät immuunivasteen syntyä. Borrelia hämää komplementtijärjestelmää peittämällä pinta‐antigeenit ja muuttaa jatkuvasti omia pinta‐antigeenejään vaimentaakseen vasta‐ainepuolustuksen. Se omaa ainulaatuiset kyvyt siirtyä kudoksissa ja käyttää kemotaktisia ja muita keinoja kiertääkseen  puolustusjärjestelmän. Se  tunnistaa populaation koon ja osallistuu mikrobibiofilmien  muodostukseen, se myös  päivittää genomiaan horisontaalisella geenien siirroilla.

Hoidon ongelmat

- antibiootit tehoavat hitaasti jakautuviin spirokeettoihin huonosti
- antibiootit voivat laukaista kystamuodostusta
- biofilmeihin ja kystiin ei saada tehokasta  antibioottivaikutusta
- hoidon tehoa parantavia tukihoitoja ja ILADSin hoitoprotokollia ei tunneta eikä haluta käyttää
- kokeellisia hoitoja ei käytetä diagnoosin ollessa  ”epäselvä”

Tukihoitoja tarvitaan

- tehostamaan antibioottihoidon vaikutusta, hajottamaan bakteeribiofilmejä ja estämään kystamuodostusta.:
- immuunipuolustuksen tehostaminen, makrofagien, NK‐solujen ja T‐solujen stimuloiminen ja endorfiini‐ ja typpioksidin tuotannon lisääminen
- ravintopuutosten ja redox‐tasapainon korjaukseen
- hormonitasapainon ylläpitoon
- suoliston mikrobitasapainon ylläpitoon

Borrelioosin tukihoitojaa ovat Detox-kuurit, ruokavaliomuutokset, alkalisointi ja tulehdusta vähentävä ruokavalio sekä  ravintolisät , luontaislääkkeet ja entsyymit

Tukihoitojen  ravintolisät

- 1,3‐1,6‐betaglukaani (Wellmune)
- serrapeptaasi / lumbrokinaasi
- antioksidantit:  Pycnogenol®, seleeni, N-asetyylikysteiini,
   alfalipoiinihappo, C‐vitamiini, Q10, glutationi
- B12‐vitamiini
- D3‐vitamiinitaseen korjaus
- L-arginiini
- kurkumiini
- Artemisia annua (Kesämaruna)
- LDN (low dose naltrexone)
- probiootit erityisesti antibioottikuurien yhteydessä

Typpioksidi on myrkyllistä borreliabakteerille ja sen tuotannon lisäämiseksi tarvitaan l-arginiinia. Glukosamiinia ja kondroitiinia ei kuulu käyttää, koska ne ovat ravintoa borreliabakteerille

Täydentävän hoidon kulku – tiivistelmä


1.       pitkäaikainen antibioottihoito
2.       Borreliabakteeri pakotetaan esiin piilostaan rikkomalla biofilmi esim. serrapeptaasilla
3.       immuunipuolustus kohotetaan huippuunsa mm. betaglukaanilla ja muilla ravintolisillä
4.       antioksidanttipuolustus kohotetaan huippuunsa mm. Pycnogenolilla ja muilla antioksidanteilla
5.       lisätään typpioksidin tuotantoa elimistössä l-arginiinilla 
6.       vältetään glukosamiinin ja kondroitiinin käyttöä
7.       käytetään probiootteja suojaamaan suolistoa antibioottihoidon aikana

Tukihoidoissa tarvittavien ravintolisien annostus ja käyttö suoritetaan vain lääkärin ohjeistuksen mukaan.

Liitännäisinfektiot

Borrelioosiin liittyy usein erilaisia liitännäisinfektioita, joita ovat mm. Mykoplasma, Klamydia (keuhkoklamydia), Ehrlichia (ehrichioosi-bakteeritulehdus), Babesioosi (itiöeläinten aiheuttama parasiittitauti), Riketsia (solunsisäinen parasiitti) sekä Enterovirukset


60 -70 %:lla borrelioosiin sairastuneista myös mykoplasman aiheuttama infektio,  mykoplasmat elävät solujen sisällä kuin virukset, mutta ilman omaa solukalvoa. Koska immuunijärjestelmä tunnistaa vieraat solut niiden solukalvosta, se ei tunnista mykoplasmaa eikä siksi voi tuhota sitä ja koska mykoplasma piiloutuu solujen kalvoihin, immuunijärjestelmä saattaa ohjautua toimimaan kehon omia soluja vastaan, mistä aiheutuvat autoimmuunioireet. Ihmisiä infektoivat mm. lajit Mycoplasma pneumoniae, joka elää hengitysteissä sekä Mycoplasma genitalium, jota tavataan urogenitaalikanavassa. Pienen genomi- eli perintöaineksen koon vuoksi mykoplasmat elävät usein loisina ja niillä on tarkka isäntä- ja kudosspesifisyys ja päästyään sopivaan isäntäorganismiin mykoplasmat elävät ja lisääntyvät huomattavan pitkiä aikoja. Ne myös suojautuvat isäntäorganismin immuunivasteelta mm. jäljittelemällä isännän omia antigeeneja.

Liitännäissairaudet ?

Krooniseen borrelioosiin epäillään kytkeytyvän liitännäissairauksia, joita arvioidaan olevan mm. Amyotrofinen lateraaliskleroosi, Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, Myalginen Enkefalomyeeliitti,
Chronic Fatigue Syndrome eli väsymysoireyhtymä, kemikaaliherkkyys,Non-thyroidal illness eli ei-kilpirauhasperäinen sairaus ja multippeliskleroosi eli MS-tauti.


Borrelioosin hoidon dilemma

-          Borrelioosin käypä hoito on tehokas, jos tauti tunnistetaan ja hoidetaan nopeasti
-          kroonistuneen borrelioosin kieltäminen ja siihen sairastuneiden oireiden väheksyminen viivästyttää tehokkaan hoidon käynnistymistä
-          oppiristiriidat estävät hoitavien lääkäreiden välisen hedelmällisen yhteistyön
-          viranomaisten kielteinen suhtautuminen estää täydentävien hoitojen käyttämisen